Mua ärsyttää.. Mua on ärsyttäny jo aika kauan. Ehkä kuukauden päivät tää jatkuva ärsytys seuraa mua joka paikkaan!
Ollaan Herra X:n kanssa oltu lähes ekasta tapaamispäivästä asti joka päivä yhdessä. Noh päätettiinkin sitten että muutetaan yhteen, koska a) me säästetään yli 600 € kuussa
b) ja meistä tää ajatus tuntuu hyvältä
Noh tässähän ei oo se ärsytyksen aihe, päinvaistoin oon super onnellinen siittä että oon kerrankin löytäny miehen joka ymmärtää, rakastaa ja huolehtii musta! <3
Olen tietenkin kertonut tästä kaikille mun kavereille (lähes kaikille). Ja muuttohan on melkein päätettii virallisesti pari kolme viikkoo sitten. Noh sanotaanko näin että oma äitikin oli onnellisempi asiasta kun mun hyvät kaverit!
Ensinnäkin kaikki jo kyseenalaisti meijän seurustelun, että "miks näin pian aloitte seurustelleen?" "miks teette sitä? miks teette tätä?". Tää on pikku hiljaa alkanu kiristää mun pinnaa ja monesti kertonu Herra X:lle pahasta olosta minkä nää kaikki kyseinalastavat ihmiset tekee.
Aloin jo pikku hiljaa saada taas ajatus maailman kuntoon tästä asiasta että ne hyvät kaverit eivät voi suoraan sanoa "hei oon oikeesti onnellinen sun puolesta!".
Ilmoitin sitten näillekin kavereille, että muutetaan yhteen, koska tossa on jo kaksi aika painavaa ja hyvää syytä.
Edelleen kerroin nämä syyt ja meidän äitin sanoja lainaten: "et tekis tollasia päätöksiä ns. hätiköiden jos et olis täysin varma asiasta!". Ja näinhän se on!! Miks ihmeessä sit kyseenalaistaa ihan kaiken mitä tällä hetkellä teen?! On vain yhden käden verran ihmisiä, jotka on tullut kertomaan olevansa onnellinen mun puolesta. Ja kyllä kiitos teille jotka ootte sanonut niin mulle!
Jotenkin tässä taas kaikille miettimisen aihetta tähänkin päivää sekä ihan jatkoa ajatellen!:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti